Eevi käynnistyi luovien alojen tilannekuvalla

Eevi – elpyminen, elinvoima ja verkostot luovilla aloilla -hanke starttasi tiistaina 15.6. Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kulttuurikampuksella. Koronapandemian vaikutuksista luovien alojen toimijoille keskusteltiin asiantuntijapaneelissa, jossa olivat mukana kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju opetus- ja kulttuuriministeriöstä, johtaja Kati Uusi-Rauva, AGMA, luovan talouden agentit ja managerit ry:stä, asiantuntija Elina Perttula, muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo:stä, toimitusjohtaja Tommi Viitamies, Osuuskunta Lilith:stä ja freeasiamies Jaakko Kämäräinen, Muusikkojen liitosta.

Korona on kohdellut ankarasti taiteilijoita, freelancereita ja luovia yrityksiä

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti tammikuussa kyselyn kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille koronapandemian vaikutuksista. Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharjun mukaan vastaajista yli puolet kertoi koronakriisin vaarantaneen olennaisesti heidän toimintaansa vuonna 2020. Kolmasosalle vastaajista korona aiheutti merkittäviä muutoksia, ja lopuille vastaajista se toi vain pieniä muutoksia. Taiteilijoita, freelancereita ja yrityksiä korona on kohdellut ankarimmin, kun taas kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä.

Henkilövastaajista 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen ja 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Toisaalta 44 % kertoi uusista työtilaisuuksista. Myynnin vähenemisestä kertoi 63 % ja taiteellisen työn muuttumisesta 59 % vastaajista.

Yhteisöille koronapandemia näyttäytyi tilojen sulkemisena ja toiminnan keskeytymisenä, toiminnan suunnittelun vaikeutumisena ja palvelutarjonnan karsimisena. Uudenlaisia toimintamuotoja oli kehittänyt lähes kaksi kolmesta ja lähes puolet oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita. Viidennes vastaajista ilmoitti, että vuosi 2020 on mahdollistanut organisaation uusiutumisen.

Koronakyselyn vastaajista 37 % oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), Taiteen edistämiskeskuksen (TAIKE) tai Suomen elokuvasäätiön (SES) koronatukea, 16 % yksityisiä apurahoja ja avustuksia, 12 % Business Finlandin, ELY:n, kuntien ja Valtiokonttorin tukia sekä 10 % kuntien myöntämää koronatukea kulttuurin ja luovan alan toimijoille.

Kyselystä ilmeni epävarmuus, joka vaikeuttaa toiminnan suunnittelemista, taloudelliset vaikeudet ja konkurssiuhka, kuntien toimet, joilla kulttuuripalveluita karsitaan sekä kokemus siitä, että taiteen ja kulttuurin työllistävää, elinkeinopoliittista ja hyvinvointia lisäävää merkitystä ei ymmärretä.

Esiin nousi myös pelko asiantuntijuuden katoamisesta sekä siitä, että alaa ei arvosteta. Lisäksi nostetiin esiin ammattilaisuuden ja kokemukset koronapandemiasta johtuvien rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta sekä epävarmuus rahapelitoiminnan tulevaisuudesta, mikä vaikuttaa avustusten määrään.

Kyselyn perusteella nousi esille myös mahdollisuuksia, kuten digitaalisten palveluiden kehittäminen, patoutunut taiteen ja kulttuurin kysyntä pandemian jälkeen, totutuista tavoista irtautuminen, kotimaisuuden ja paikallisuuden arvostuksen kasvu sekä kulttuurialan vahvempi järjestäytyminen, yhtenäistyminen ja solidaarisuus.

Korona on kurittanut muotoilualan mikro- ja pienyrityksiä, mutta optimistisuus on säilynyt

Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamossa tehtiin koronan vaikutuksista kysely vuoden 2020 lopussa. Asiantuntija Elina Perttula korosti paneelissa, että muotoilu on alana kirjava, ja niinpä koronan vaikutukset ovat olleet alalle hyvin vaihtelevat. Muotoilu on merkittävä toimiala sen liikevaihdon ollessa vuositasolla 3,64 miljardia euroa. Noin puolet alan toimijoista on palkansaaja-asemassa ja työskentelee asiakastoimialaoilla. Kyselyn perusteella palkansaajat luottavat tässäkin tilanteessa tulevaisuuteen.

Muotoilijoiden omat yritykset ovat perinteisesti mikro- tai pieniä yrityksiä ja niitä korona on kurittanut kovalla kädellä. Kuluttajabisneksessä toimivilla on mennyt heikosti, joka on näkynyt esimerkiksi muotibrändien konkursseina. Tämä on Perttulan mukaan johtunut koronan vaikutuksista kuluttajien käyttäytymiseen: ihmiset ovat jääneet koteihin, jolloin esimerkiksi matkustamiseen ja vapaa-aikaan käytetty rahankäyttö on vähentynyt. Vastaavasti tämä on näkynyt siinä, että huonekaluala on kehittynyt, kun koteihin on panostettu.

Koronapandemian aikana vastuullinen muotoilu on nostanut entisestään päätään. Suunnittelupalveluita myyvät yritykset ovatkin olleet koronalta paremmin turvassa kuin kuluttajapuolen toimijat. Globaalien tuotantoketjujen katkosten johdosta on myös syntynyt lisää töitä suomalaisille muotoilualan yrityksille.

Perttula kertoi ilahtuneena, että muotoilualalla näkynyt myös menestystarinoita. Nämä liittyvät luovan toiminnan ominaispiirteeseen eli kykyyn löytää ratkaisuja – on onnistuttu muuttamaan ja sopeuttamaan toimintaa. Digitalisointi on vauhdittunut ja messujen sijaan on löydetty verkkokauppa.  

Osuuskunta Lilithin monialaisessa osuuskunnassa kärsivät eniten esiintyvät taiteilijat

Toimitusjohtaja Tommi Viitamies kertoi Osuuskunta Lilithin olevan luovien alojen Suomen suurin työosuuskuntamuotoinen yritys, jolla on noin 450 omistajajäsentä. Jäsenistö edustaa eri luovilla aloilla paria sataa eri ammattinimikettä. Viitamiehen mukaan joillakin aloilla koronan vaikutukset ovat olleet karuja.

Lilithin tilikauden huhti-, touko- ja kesäkuun liikevaihdosta pyyhkiytyi pois 40 % eli sukellettiin syvään. Osa Lilithin toimistohenkilökunnasta lomautettiin. Lilith sai OKM kustannustukea, ja sekä liikevaihto että toiveikkuus alkoi palautua. Esiintyvät taitelijat ovat kuitenkin olleet se ryhmä, joka on kärsinyt eniten. Esitykset loppuivat täysin, mikä johti siihen, että heidän liikevaihtonsa puoliintui.

Esittävän taiteen välittäjätoiminnassa on nähty jopa 90 % liikevaihdon laskua

Agma ry:hyn, luovien alojen agenttien ja managerien etujärjestöön kuuluu 43 jäsenyritystä joiden liikevaihto on noin 35 miljoonaa euroa. Agman välittäjäyritykset toimivat luovilla aloilla kaupallisesti, jotta kulttuuri- ja taidetoimijoiden tuotteita voidaan myydä ja välittää eri muodoissa tehokkaammin myös kansainvälistyminen huomioiden.

Agma on tehnyt koronan vaikutuksista kyselyjä, joista on selvinnyt, että tilanne on ollut dramaattisin esittävän taiteen ja musiikin puolella.

Esittävän taiteen välittäjätoiminnan puolella on nähty jopa 90 % liikevaihdon laskua. Agmassa havaittiin Ornamon tapaan, että on toimialoja, jotka hyötyivät koronasta, kuten muotoilu ja suunnittelupalvelut. Ne hyötyivät mm. siitä, että asiakkaat käyttivät saamiaan apurahoja ja avustuksia esimerkiksi brändin kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Agman mukaan myös audiovisuaalinen- ja peliteollisuus olivat aloja, joissa kysyntä kasvoi. Lisäksi kirjallisuuden menekki on kasvanut ja televesio- ja elokuvakäsikirjoituksia on pystytty myymään tehokkaammin.

Uusi-Rauvan mukaan kansainväliset myyntimessut ovat jääneet toteutumatta, mikä on haitannut luovien alojen toimijoita, managereita ja agentteja. Agma ry on kehittänyt ja ollut mukana tuottamassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Luovan talouden käsikirja– ja Creative Finland -sivustot.

Muusikkojen liiton tilannekuva koronan kurimuksessa

Jaakko Kämäräinen, Muusikkojen liiton freelancekoordinaattori tiivisti muusikkojen korona-ajan seuraavasti: ”Tämä on ollut kaikille pitkä ja raskas vuosi, olo on, että on otettu vuosi turpaan ja aina tulee uutta vastoinkäymistä”.

Kämäräinen korosti, että alan ekosysteemiin ja rihmastomaiseen rakenteeseen kuuluu paljon eri tekijäportaita, jotka koronan myötä ovat tippuneet väleihin. Tämä on kollektiivinen tilanne eli kaikilta ovat hävinneet työt.

Tilanteen katastrofaalisuutta kuvaa Kämäräisen mukaan se, että julkiset työ- ja elinkeinopalvelut ovat tulkinneet freelancerit yrittäjiksi ja he ovat jääneet vaille tukia ja etuisuuksia tilanteessa, joissa he ovat menettäneet kaikki ansainta mahdollisuutensa. Freelance-muusikoiden sosiaaliturvan pettämiseen toivottavasti saadaan parannus, patistaa Kämäräinen.

Alalla on siis paljon toimijoita, jotka eivät ole saaneet pennin hyrrää mistään. Tilanteen korniutta kuvaa se, että viimeisestä lisätalousbudjetista tulevat 55 miljoonaa euroa tulevat vasta nyt hakuun freelancereille, jolloin tuki tulee ehkä vasta syksyllä.

Kämäräinen summasi muusikkojen tunnot seuraavasti: muusikkojen ammattikuntaan on piirtynyt syvä pettymyksen jälki ja epäusko järjestelmään ja omaan tekijyyteen sekä siihen, miten ammattikunta näkee itsensä osana yhteiskuntaa. Mielikuva muusikosta on, että hän on lainsuojaton ja elää yhteiskunnan rajamailla. Usko, että elinkeinomme tapahtumateollisuuden ohella nähdään merkittävänä elinkeinona, on mennyt. Korona on tullut päivänvaloon yhteiskunnan valuvirheet.

Luovat alat ovat osa suomalaista identiteettiä ja merkittävä elinkeinoala

Osallistujat tiivistivät tuntonsa toteamalla, että poliitikkojen retoriikasta, jossa ”kulttuuri on tärkeää” on jo korkea aika päästä eroon. Luovat alat ovat osa suomalaista identiteettiä ja merkittävä elinkeinoala. Esimerkkinä Kati Uusi-Rauva nosti peliteollisuuden, joka parhaimmillaan hallitsi 9 %:a koko maailman mobiilipelimarkkinoista. Suomalaiset osaavat luovien alojen bisneksen. Paijailumeininki ei enää riitä, vaan arvostuksen on kasvettava ja asenteiden muututtava. Tilannetta ei helpota se, että useita apurahoja ja tukia on koronan aikana leikattu.

Vaikka haasteita on paljon edessä, niin Eevi-hanke ja esimerkiksi Skaala – elinvoimaa esiintymistoimintaan musiikin esittäjien ja ohjelmatoimistojen yhteinen hanke, ovat käärineet hihat ja tekevät käytännöllistä työtä luovien alojen toimijoiden nostamiseksi koronakurimuksesta ja resilienssin lisäämiseksi tulevaisuudessa sekä tukevat luovien alojen poikkiulottuvaa dialogia. Eevi-hankkeen Kohtaamo, jossa törmäytetään eri luovien alojen toimijoita ja samoin kuin kahdenkeskinen mentorointi, Ohjaamo, on varmasti tervetullutta kehittämis-, sparraamis- ja innovointitoimintaa luovien alojen ammattilaisella. Tilannekuvaa luodaan yhdessä ja sen perusteella annetaan politiikkasuosituksia ja kehitetään vaikuttamistoimintaa.

Kirjoittaja

Tiina Nevanperä,

Asiantuntija, Eevi-hanke

Metropolia